hauki
substantiivi/ˈhɑu̯ki/
Merkitys
- 1.pohjoisella pallonpuoliskolla esiintyvä, Suomessa koko maan sisävesissä ja rannikkoalueilla elävä petokalalaji Esox lucius
Synonyymit
Etymologia
Ehkä hyvin vanha slaavilainen lainasana tai laina itämeren alueella myöhäispronssikaudella puhutusta muinaiskielestä . Tästä johtuvia sanoja: hauis.
Yhdyssanat ja johdokset
Käännökset
- engl.northern pike, pike
- ruotsigädda
- saksaGewöhnlicher Hecht, Hecht (m)
- ranskabrochet du Nord, brochet (m)
- venäjäщука (f)
- esp.lucio
- virohaug, havi
- italialuccio
- puolaszczupak (m)
- norjagjedde
Hierarkia
Yläkäsitteet
Esimerkkilauseet
— Se on niin, että ensi kesänä, jos eletään... niin reistataan, piru, luodolla ja muualla... haukia ja kuhia semmoisia kuin sikoja... paistetaan.
Vain joku halli kaukaa haukkui, vain joku airo vettä viilsi, kalahti karjankello, hauki molskahti, sorsan sounti kiilsi, uneksi ulapan saaret, salmet, tuntui tuores urvun tuoksu, kuului purojen porina, kumpuin välitse viileän virran juoksu.
Toisaalta särjellä on tärkeä merkitys järvien ekologiassa, sillä se muuttaa kasvillisuutta ja pohjaeläimiä ravinnoksi joidenkin ihmisten mielestä arvokkaammille lajeille kuten hauelle, kuhalle, ahvenelle ja ankeriaalle.
Englanninkieliset vastineet
- pike
- pickerel
- northern pike
Esiintymistiheys
15 386 esiintymää, 5.9 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 7, vokaalivaihtelutyyppi D
| Nominatiivi | hauki |
| Genetiivi | hauen |
| Partitiivi | haukea |
| Essiivi | haukena |
| Translatiivi | haueksi |
| Inessiivi | hauessa |
| Elatiivi | hauesta |
| Illatiivi | haukeen |
| Adessiivi | hauella |
| Ablatiivi | hauelta |
| Allatiivi | hauelle |
| Abessiivi | hauetta |
Riimit
-ɑuki
Kaikki riimit