- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä kreikan polýgamos ’polygaaminen’, jossa polýs ’moni’ + gámos ’avioliitto; häät’.
po-ly-gaa-mi-nen (5 tavua) · 12 kirjainta
Johdettu sanasta: polygamia
Syvällä miehisen luonteen pohjalla piilee hiukka polygaamista ylpeyttä.Toiveuni tuossa ei ole vailla polygaamista piirrettä.Kukat ovat yksi - tai kaksineuvoisia; edellisessä tapauksessa kasvit ovat sekasopuisia eli polygaamisia (samassa kasvissa sekä yksi - että kaksineuvoisia kukkia).Lähtökohtana lähinnä kreikan polýgamos ’polygaaminen’, jossa polýs ’moni’ + gámos ’avioliitto; häät’.
35 esiintymää · 0.0 / milj.
Taivutusluokka 38 (nainen)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Vertailumuodot: polygaaminen – polygaamisempi – polygaamisin
-ɑːminen
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Polygaaminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/polygaaminen