- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä kreikan polýglōttos ’monikielinen’, jossa polýs ’moni’ + johdos sanasta glō̃tta ’kieli’.
po-ly-glot-ti (4 tavua) · 10 kirjainta
Voisinpa luulla, että jokainen, tuntiessaan ankaraa kipua, muuttuu polyglotiksi, joka ymmärtää kaikki kielet.Niinpä olen tahtonut kysyä muidenkin mielipidettä, ja koska vedenneitoni toki jumalattarena on polyglotti... niinhän niitä monikielisiä nimitettäneen, herra de Saint-Aignan?"Hän oppi äidinkielinään englantia ja ranskaa; hänestä tuli varsinainen polyglotti, sillä hän oppi jo nuorena myös saksaa, espanjaa ja italiaa.Lähtökohtana lähinnä kreikan polýglōttos ’monikielinen’, jossa polýs ’moni’ + johdos sanasta glō̃tta ’kieli’.
9 esiintymää · 0.0 / milj.
Taivutusluokka 5 (risti), vokaalivaihtelutyyppi C
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-otːi
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Polyglotti. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/polyglotti