- Alkuperä
- Venäläinen lainasana
Lainasana, jonka lähteenä venäjän ponomáŕ ’alttariapulainen, kellonsoittaja’ ← nykykreikan paramonáros ’alttariapulainen, kellonsoittaja’, johdos sanasta paramonḗ ’jääminen, pysyminen paikalla’, johdos verbistä paraménein ’jäädä, pysyä paikalla’, jossa pará ’vieressä, ohella; viereen, oheen’ + ménein ’pysyä; jäädä’.