pont­ta

substantiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

pont-ta (2 tavua) · 6 kirjainta

Johdettu sanasta: ponsi

Merkitys

  1. yksikön partitiivi sanasta ponsi

Etymologia

1pontta1 – hatun tai lippalakin reunusnauha; lippalakin se osa, johon lippa liittyy; (silkki)nauha (esim. pääkoristeena)

Alkuperä
Lainasana (ruotsi: bånd)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan ponta yhteydessä

Lähtökohta: ← ruotsi, vertaa (1500-l.) bånd, bond ’side, nauha, hatunnauha’ (band sanan toisintomuotoja). Vertaa panta.

Samaa juurta olevia sanoja

2pontta2 – toisiinsa liitettävien lautojen tms. toiseen reunaan tehty kieleke (koho eli ruode), toiseen vastaavasti tehty ura (varho); tällainen liitos

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: spont)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan pontti yhteydessä

Lähtökohta: ← nykyruotsi spont ’pontti’, sponta ’pontata’

. — Sanue tunnetaan myös muodossa puntti, puntata (paikoin häm- ja itämurteet) inkeroinen puntta ’laudan pontti’ ← nykyruotsi spunt, spunta (pohjoissaame bonˈtâ, bonˈti ’pontti’, bonˈtit ’pontata’, inarinsaame ponttȧđ ’sama merkitys’ ← suomi; pohjoissaame sponˈtâ ’pontti’, sponˈtit (inarinsaame) ’pontata’ ← nykynorja spunt-, spund-).

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pontta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pontta