- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä englannin positron ’positroni’, koostesana sanoista positive ’positiivinen; asetettu’ (← latinan positivus ’asetettu’, johdos verbistä ponere ’asettaa, panna’) + electron ’elektroni’ (oppitekoinen sana (George Johnstone Stoney, 1891), johdos sanasta electric ← latinan electricus ’sähköinen’, oppitekoinen sana (William Gilbert, 1600), jonka pohjana on latinan electricus ’meripihkaan liittyvä’, johdos sanasta electrum ’meripihka’ ← kreikan ē̃lektron ’meripihka’).
Latinan ponere‑verbin eräät taivutusmuodot perustuvat vartaloon posit-.
Merkityksenkehitys meripihkasta (staattiseen) sähköön perustuu jo antiikissa tehtyyn havaintoon, että meripihka vetää esineitä puoleensa, kun sitä hangataan.