pou­kut­taa

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. paukuttaa
  2. pestä pyykkiä

Etymologia

1poukuttaa1 – paukuttaa

Sanakirjassa
Käsitellään sanan poukkaa yhteydessä
Vanhin tieto
, 1701
Vastineita
karjala, vepsä

Onomat. sanoja, vertaa paukkua.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalapoukkoa ’kolista, paukkua’, poukoa ’paukkaa; kumista, paukua (kello)’, poukata ’paukauttaa, kolauttaa’, poukahtoa ’pamahtaa’
vepsäpoukta (prs. poukab) ’rätistä, räiskyä (tuli); kolata, paukkua’, poukahtada ’paukahtaa, haljeta’

(itämerensuomi → koltansaame povka̮d ’paukkua’).

Samaa juurta olevia sanoja

2poukuttaa2 – pestä pyykkiä

Sanakirjassa
Käsitellään sanan poukku yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro

Lähtökohta: todennäköisesti ← germaaninen *bouk-, vertaa nykynorja bøykja, nykytanska bøge ’pestä pyykkiä’ (nykyruotsi byk ’pyykki’, byka ’pyykätä’, nykyruotsi murt. Suomi bök, böyk, böka ’sama merkitys’, vertaa pyykki1).

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpoukku ’pyykki’
karjalapoukku ’sama merkitys’, poukuta ’pestä, keittää pyykkiä’
vatjape̮ukku ’pyykki, pesu’
viromurt. (Wied) põuk ’sama merkitys’, põuguline ’pyykkäri’

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Poukuttaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/poukuttaa