pauk­ku­a

verbi/ˈpɑu̯kːuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pauk-ku-a (2 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 6 392. yleisin sana

Merkitys

  1. pitää kovaa pamahtelevaa ääntä

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

G. Jos minuss' ei miestä liene onhan poiass Jumalan — kivet paukkui, maat tärisi, kalliot piti iloa tullessa Jumalan tunnin.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Suoraan veit minut Tapion tarhaan, Kiveliön kätköistä löysit sä parhaan... — Harvoin vast'edes pyssyni paukkuu, Hadeksen hurtat kun sulle jo haukkuu.
— Kaarlo Hänninen, Kiveliön kuningas
Hamsterin intohimona on varustautuminen kylmän pohjolan talven varalle keräämällä talvivarastot täyteen ruokaa, juomaa, lämmintä vaatetta ja monenlaista tarviketta saadakseen nauttia lämmöstä ja turvallisuudesta, kun ulkona pakkaset paukkuvat ja talvimyrskyt puhaltavat korkeita kinoksia.
— Wikipedia: Hamsterit (romaani)

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan paukkua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Etymologia

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Onomat. sanoja.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpaukkā ’paukkua’, paukata ’paukauttaa; puhua äänekkäästi’, paukutella ’paukuttaa’, paukku ’paukaus’
karjalapaukkuo ’paukkua’, paukkoa ’kolista, paukkua; kolistaa, paukuttaa; kumista (kello); huutaa, ärjyä’, paukku ’isku, paukaus, pamaus; kipinä, räjähdyspanos’, paukuttoa ’paukuttaa, jyskyttää; kumisuttaa kelloa; loiskuttaa, räiskyttää’, paukeh ’(kirveen, kellon ym.) pauke’, paukahtoa ’paukahtaa, kolahtaa; kumahtaa (kello); puhjeta, syttyä (tauti, sota)’
lyydipaukune̮h, paukine̮h ’pauke’
vepsäpoukta (prs. poukab) ’paukkua’, poukaita ’paukuttaa, paukahtaa’, poukutada ’paukuttaa’
vatja(vatjan Kukkosin murre Tsv) paukkā ’paukkaa’, paukku ’pamaus, paukku’, (vatjan Kukkosin murre) paukahtā ’paukahtaa’
viropaukuda ’paukkua, pamahdella’, paugutada ’paukuttaa’, paugatada ’paukahtaa, pamahtaa’, pauk (g. paugu) ’pamaus, paukku’
liivipoukə (prs. pōkub) ’paukkua, paukahtaa; räjähtää; kuolla’, pouktə ’paukuttaa’

(suomi → pohjoissaame bawˈket (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’paukkua’).

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • bang
  • brattle

Esiintymistiheys

26 727 esiintymää · 10.2 / milj.

Suomi24
11.5
Sanomalehdet
8.7
Aikakauslehdet
5.4
Wikipedia
0.5
Reddit
12.1
Tekstitykset
2.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: paukkuu 51 % · paukkuen 14 % · paukkuvat 7 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin paukkua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäpaukunpaukuinolen paukkunutolin paukkunut
sinäpaukutpaukuitolet paukkunutolit paukkunut
hänpaukkuupaukkuion paukkunutoli paukkunut
mepaukummepaukuimmeolemme paukkuneetolimme paukkuneet
tepaukuttepaukuitteolette paukkuneetolitte paukkuneet
hepaukkuvatpaukkuivatovat paukkuneetolivat paukkuneet
passiivipaukutaanpaukuttiinon paukuttuoli paukuttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäpaukkuisinolisin paukkunut
sinäpaukkuisitolisit paukkunut
hänpaukkuisiolisi paukkunut
mepaukkuisimmeolisimme paukkuneet
tepaukkuisitteolisitte paukkuneet
hepaukkuisivatolisivat paukkuneet
passiivipaukuttaisiinolisi paukuttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäpauku—
hänpaukkukoonolkoon paukkunut
mepaukkukaamme—
tepaukkukaa—
hepaukkukootolkoot paukkuneet
passiivipaukuttakoonolkoon paukuttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäpaukkunenlienen paukkunut
sinäpaukkunetlienet paukkunut
hänpaukkuneelienee paukkunut
mepaukkunemmelienemme paukkuneet
tepaukkunettelienette paukkuneet
hepaukkunevatlienevät paukkuneet
passiivipaukuttaneenlienee paukuttu

Infinitiivit

1. infinitiivipaukkua
1. inf. pitkä muotopaukkuakseen
2. inf. inessiivipaukkuessa
2. inf. inessiivi, passiivipaukuttaessa
2. inf. instruktiivipaukkuen
3. inf. inessiivipaukkumassa
3. inf. elatiivipaukkumasta
3. inf. illatiivipaukkumaan
3. inf. adessiivipaukkumalla
3. inf. abessiivipaukkumatta
3. inf. instruktiivipaukkuman
4. infinitiivipaukkuminen
5. infinitiivipaukkumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippipaukkuva
Passiivin 1. partisiippipaukuttava
Aktiivin 2. partisiippipaukkunut
Passiivin 2. partisiippipaukuttu
Agenttipartisiippipaukkuma
Kieltopartisiippipaukkumaton

Riimit

-ɑukːuɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Paukkua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/paukkua