(Taidehistoria)1) lännen kirkon piirissä keskiajalla ja varhaisrenessanssin aikana kehittynyt alttarilaitteen leveä ja matala alaosa tai jalusta, joka on koristeltu maalauksin ja/tai veistoksin 2) joissakin tapauksissa yleismerkityksessä kuva, joka liittyy sivuaiheena kiinteästi isompaan kuvaan
Se koostuu kolmesta osasta: alttaripöydälle sijoitetusta jalustasta (predella), jossa säilytetään pyhäinjäännöksiä; jalustan päällä keskiosana olevasta veistosryhmästä (corpus) ja siivistä (alae), joilla keskiosa peitetään niin että kirkossakävijät näkevät veistokset vain juhlapäivinä.
Se on "predella", joka on tarkoitettu suuremman teoksen juurelle, tässä tapauksessa Lorenzo di Credin maalauksen yhteyteen, josta se on joutunut erilleen.