- Alkuperä
- Lainasana (venäjä: prigóžij)
- Vanhin tieto
- Elias Lönnrot, 1880
- Levinneisyys
- paikoin Karjala Inkerinmaa
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä
- suomipriha
- venäjäprigóžij ’kaunis, mieluinen, hauskannäköinen, soma’
Sanojen yhtäläinen ja venäjä originaalista poikkeava merk. itämerensuomalaisissa kielissä viittaa yhteiseen (tai itämerensuomalaisten kielten keskinäiseen) lainautumiseen.
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | priha ’sama merkitys’, prihoi ’morsian, sussu’ |
|---|---|
| karjala | priha ’nuori naimaton mies, poikamies, nuorukainen; poika, pikkupoika’, prihattšu ’keskenkasvuinen poika; naimaikäinen nuorimies, poikamies’ |
| lyydi | priha, briha ’nuorukainen, poikamies’ |
| vepsä | priha, briha ’sama merkitys; nainut mies ensimmäisen pojan syntymään saakka’, prihāńe ’poikanen’, prihatš (mon. ‑ud) ’poika (kulta)’ |