pu­he­lu­kort­ti

substantiivi/ˈpuheluˌkortːi/
Jaa

Yhdyssana: puhelu + kortti

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kortti, jota käytetään puhelujen maksamiseen käteisen sijaan

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Puhelut maksetaan ennakkomaksulla lisäämällä rahaa (yleensä kolikoita) tai laskuttamalla luottokortilla, pankkikortilla tai puhelukortilla.
Wikipedia: Yleisöpuhelin
Sirukortit otettiin käyttöön 1990 -luvun alussa puhelukorteissa sekä 1993 Avant -kortissa.
Wikipedia: Sirukortti

Englanninkieliset vastineet

  • calling card
  • phone card

Esiintymistiheys

200 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.7
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivipuhelukortti
Genetiivipuhelukortin
Partitiivipuhelukorttia
Essiivipuhelukorttina
Translatiivipuhelukortiksi
Inessiivipuhelukortissa
Elatiivipuhelukortista
Illatiivipuhelukorttiin
Adessiivipuhelukortilla
Ablatiivipuhelukortilta
Allatiivipuhelukortille
Abessiivipuhelukortitta

Riimit

-ortːi

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet