puhkinta
substantiivi/ˈpuhkintɑ/puh-kin-ta (3 tavua) · 8 kirjainta
Johdettu sanasta: puhkia
Merkitys
Etymologia
puhkia + johdin -nta
Taivutustiedot
Taivutusluokka 9 (kala), vokaalivaihtelutyyppi J
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-uhkintɑ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Puhkinta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/puhkinta