puh­kun­ta

substantiivi/ˈpuhkuntɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: puhkua

Merkitys

Etymologia

puhkua + johdin -nta

Esimerkkilauseet

— Jos olisin lapsesta asti asunut ratapihan vieressä ja tottunut veturien puhkuntaan edes ja takaisin, niin olisin kai nyt nukkunutkin.
— Vilho Helanen, Kolme laukausta yössä
Kun vähäksi aikaa taonta taukosi ja kuului vain palkeitten vihainen puhkunta, katsoi hän ovesta sisään ja kysyi:
— Jalmari Finne, Terve mies

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9, vokaalivaihtelutyyppi J

SijamuotoYksikkö
Nominatiivipuhkunta
Genetiivipuhkunnan
Partitiivipuhkuntaa
Essiivipuhkuntana
Translatiivipuhkunnaksi
Inessiivipuhkunnassa
Elatiivipuhkunnasta
Illatiivipuhkuntaan
Adessiivipuhkunnalla
Ablatiivipuhkunnalta
Allatiivipuhkunnalle
Abessiivipuhkunnatta

Riimit

-uhkuntɑ

Kaikki riimit

Lähteet