Asiasanasto.fi

puhujapöytä

substantiivi

/ˈpuhujɑˌpøy̯tæ/

Yhdyssana: puhuja + pöytä

Merkitys

  1. 1.(arkikieltä)puhetta pidettäessä käytettäväksi tarkoitettu korkeahko ja kapea pöytä, jossa on tavallisesti puhujaa kohti loivasti kallistettu ylätaso, jolle puhuja voi tarvittaessa laskea esityksessään tarvitsemansa aineiston, ja usein myös tason alla hylly, jolla voidaan säilyttää muuta puheen aikana mahdollisesti tarvittavaa materiaalia

Synonyymit

Etymologia

puhuja + pöytä

Käännökset

  • engl.lectern
  • ruotsitalarstol
  • saksaPult (n), Rednerpult (n)

Esimerkkilauseet

Hän hyppäsi ylös puhujapöydälle — jolta Alonzo oli korjautunut lattialle, kun huomasi Pashan vieneen voiton hänestä — vaati hiljaisuutta ja huusi:

Zacharias Topelius, Talvi-iltain tarinoita 2

— Niin, tapahtuu jotain aivan järkyttävää... Jäätynyt Mies on pysähtynyt keskelle lausettaan... hän tuli aivan kuolonkalpeaksi... näen sen aivan selvästi täältä... hän takertuu puhujapöytään... kansan on vallannut kiihtymys... jotkut tuolta takaa pyrkivät lähemmäksi... tohtori Kastela syöksyy paikalle... nyt Jäätynyt Mies kaatuu... ei, tohtori Kastela saa hänestä viime hetkellä kiinni... hän puolittain raahaa esitelmänpitäjän tuoliin.

Yrjö Rauanheimo, Jäätynyt mies

Eräissä seuroissa kieltoa aiottiin aluksi noudattaa, mutta silloin Olli Hälvä totesi puhujapöydän takaa Paavo Sihvoselle: " tule pois Paavo puhumaan, Jumalaa meidän tulee totella enemmän kuin rovastia.

Wikipedia: Uukuniemeläisyys

Englanninkieliset vastineet

  • lectern

Taivutustiedot

Nominatiivipuhujapöytä
Genetiivipuhujapöydän
Partitiivipuhujapöytää
Essiivipuhujapöytänä
Translatiivipuhujapöydäksi
Inessiivipuhujapöydässä
Elatiivipuhujapöydästä
Illatiivipuhujapöytään
Adessiivipuhujapöydällä
Ablatiivipuhujapöydältä
Allatiivipuhujapöydälle
Abessiivipuhujapöydättä

Riimit

-øytæ

Kaikki riimit