pun­ke­a

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. pullea, pulska, lihava, paksu

Etymologia

Levinneisyys
paikoin kaakkoismurteet
Vastineita
karjala, viro, liivi, pohjoissaame, mordva, komi ja 3 muuta kieltä

: pojan punka (Pohjois-Savo) ’lihava(hko) (poika)’, punkero (laajalti itämurteet Häme) ’pullukka’

Deskr. sanue, joka voi olla vanhakin; sen yhteyteen voivat kuulua ainakin jotkut seuraavista etäsukukielten sanoista:

Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalapunka ’kaarelle taipunut’: punkallah, punkalleh ’kaarella, kaarena; pingollaan (täysi maha)’, punkiško ’pingollaan oleva (täysi maha)’, punkura ’kaareva, kupera’
viropung (g. ‑a tai ‑i) ’jk pyöreä, pullea, esimerkiksi silmu, nuppi, nappi, kyhmy’
liivibūŋga ’nystyrä, kohouma, paise’.

Vertailukohtia

pohjoissaamepohjoissaame bogˈge ’lyhyt ja paksu (ihminen, eläin, esine)’, bugˈge ’kuhmu, kyttyrä; kyttyräselkäinen, pulleavatsainen’
mordvapokoĺ ’kokkare, palanen’
komibugi̮ĺ ’kyttyrä; pallero’, śin-b. ’silmämuna’
pohjoismansipohjoismansi pɔ̄χləp ’nappi, nuppi’
itähantiitähanti puŋkəḷ ’lumipaakku, tiera (suksen pohjassa)’, etelähanti poŋχəl ’puun pahka’, pohjoishanti pŏŋkəḷ ’sama merkitys; oksan tai tuohen roso (puussa)’, itähanti puŋkət, etelähanti poŋχət ’ajos, paise, märkäpahka, pukama’
unkaribog ’silmu’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Punkea. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/punkea