puok­ko

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. ruokansa valikoiva, nirso; perso, ahne herkuille

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan puo yhteydessä
Vastineita
karjala, vepsä, etelämansi, itähanti, nenetsi, enetsi ja 6 muuta kieltä

Lainalähde: Epätodennäköisempi on selitys, että itämerensuomalainen sana olisi lainaa ← skandinaavinen, vertaa muinaisnorja fuð, nykyruotsi fod, murt. fo, fö, nykynorja murt. fud, fu ’takapuoli; häpy, tamman tai nartun sukuelin’.

(johd:ien merk:n kannalta vertaa perso ja perse)

Vastineet sukukielissä (12 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalapuo ’vulva’
vepsäpo ’sama merkitys’

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

etelämansietelämansi itämansi poj, länsimansi pohjoismansi puj ’takamus, perse; takana oleva’, etelämansi (äm) pojəmt (poss.-suff. sekä lok. pääte) ’takanani’
itähantiitähanti pohjoishanti puj, etelähanti püj ’takamus, perse; perä, -puoli, ‑reikä’
nenetsipūī ’takana oleva, taka-’, pū ’takamus’, pūna (‑na lok. pääte) ’takana; myöhemmin’
enetsifuoʾ ’taaksepäin, takaisin’
nganasanifua ’takaosa’, fuanu ’takana; sitten’
selkuppipuun, puut ’myöhemmin, perässä, takana’
kamassipuʾmo ’takaosa, loppu; takana’
koibaalibjudnjań ’taka’
matoriuna ’jälkeenpäin’
taigihúnan ’takaisinpäin’.

Samaa juurta olevia sanoja

Johd. s:sta perse (katso tätä), vertaa makeaperse, makeapuo, puokko ’perso’ (katso myös puo). — suomi → nykyruotsi murt. pärsso(gär) ’perso’, pärss(a) ’persoa’.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

pohjois- eli vienankarjalapohjois- eli vienankarjala perso ’ahne, perso’ (← suomi).

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Puokko. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/puokko