puot­to

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. perso
  2. vesiputous

Etymologia

1puotto1 – perso

Sanakirjassa
Käsitellään sanan puo yhteydessä
Vanhin tieto
Lisäyksiä Jusleniuksen Sana-Lugun Coetukseen, 1917
Vastineita
karjala, vepsä, etelämansi, itähanti, nenetsi, enetsi ja 6 muuta kieltä

Lainalähde: Epätodennäköisempi on selitys, että itämerensuomalainen sana olisi lainaa ← skandinaavinen, vertaa muinaisnorja fuð, nykyruotsi fod, murt. fo, fö, nykynorja murt. fud, fu ’takapuoli; häpy, tamman tai nartun sukuelin’.

(johd:ien merk:n kannalta vertaa perso ja perse)

Vastineet sukukielissä (12 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalapuo ’vulva’
vepsäpo ’sama merkitys’

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

etelämansietelämansi itämansi poj, länsimansi pohjoismansi puj ’takamus, perse; takana oleva’, etelämansi (äm) pojəmt (poss.-suff. sekä lok. pääte) ’takanani’
itähantiitähanti pohjoishanti puj, etelähanti püj ’takamus, perse; perä, -puoli, ‑reikä’
nenetsipūī ’takana oleva, taka-’, pū ’takamus’, pūna (‑na lok. pääte) ’takana; myöhemmin’
enetsifuoʾ ’taaksepäin, takaisin’
nganasanifua ’takaosa’, fuanu ’takana; sitten’
selkuppipuun, puut ’myöhemmin, perässä, takana’
kamassipuʾmo ’takaosa, loppu; takana’
koibaalibjudnjań ’taka’
matoriuna ’jälkeenpäin’
taigihúnan ’takaisinpäin’.

Samaa juurta olevia sanoja

2puotto2 – vesiputous

Alkuperä
Lainasana (saame: buođđo)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan puoto yhteydessä
Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1880
  1. suomipuoto
  2. saamebuođđo ’pato’suomi pato sanan etym. vastine

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Puotto. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/puotto