py­ryt­tä­mi­nen

substantiivi/ˈpyrytːæminen/
Jaa

Johdettu sanasta: pyryttää

Merkitys

  1. teonnimi verbistä pyryttää

Etymologia

pyryttää + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Toinen oli valmis, vaikka tuskin lienee tiennyt, mitä semmoinen pyryttäminen oli, mutta kun Antti alkoi ryöpsyttää lunta, alkoi Tuomokin.
— Urho Karhumäki, Taistelun takaa
Rakentakaa se ensin ja jättäkää pyryttäminen tuulen tehtäväksi.
— Urho Karhumäki, Taistelun takaa

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivipyryttäminen
Genetiivipyryttämisen
Partitiivipyryttämistä
Essiivipyryttämisenä
Translatiivipyryttämiseksi
Inessiivipyryttämisessä
Elatiivipyryttämisestä
Illatiivipyryttämiseen
Adessiivipyryttämisellä
Ablatiivipyryttämiseltä
Allatiivipyryttämiselle
Abessiivipyryttämisettä

Riimit

-æminen

Kaikki riimit

Lähteet