pöy­ty­e

substantiivi/ˈpøy̯tyeˣ/
Jaa

Johdettu sanasta: pöytä

Merkitys

  1. pöytäseurueLaulajana hän nyt ei juuri ollut etumaisimpia, – –. Mutta seuramiehenä, pöytyeen hauskuuttajana oli hänellä ainainen etusijansa. (Juhani Aho: Lastuja, ”Viimeinen ponnistus”, 1920)

Etymologia

pöytä + johdin -ye

Esimerkkilauseet

Kapteeninkin tavallisesti niin iloinen pöytye, johon hän enimmäkseen valitsee elämän uutuuden riemua pursuavia nuoria naisia ja jonkun näin matkalla jäykkyytensä unhottavan arvohenkilön, on nyt omituisesti äänetön.
— Heikki Välisalmi, Elämän maantiellä

Taivutustiedot

Taivutusluokka 48

SijamuotoYksikkö
Nominatiivipöytye
Genetiivipöytyeen
Partitiivipöytyettä
Essiivipöytyeenä
Translatiivipöytyeeksi
Inessiivipöytyeessä
Elatiivipöytyeestä
Illatiivipöytyeeseen
Adessiivipöytyeellä
Ablatiivipöytyeeltä
Allatiivipöytyeelle
Abessiivipöytyeettä

Riimit

-øytye

Kaikki riimit

Lähteet