Asiasanasto.fi

rantakivi

substantiivi

/ˈrɑntɑˌkiʋi/

Yhdyssana: ranta- + kivi

Merkitys

  1. 1.rannalla tai rannan läheisyydessä vedessä oleva pintakiviKököttelin usein ongella rantakivellä.

Etymologia

yhdyssana, ranta, kivi

Esimerkkilauseet

Hän oli juuri astumaisillaan veneen partaalle, kun hänen isänsä, joka seisoi teljolla, äkkiä kääntyi ympäri ja antoi kuusi- tai seitsenkolmattavuotiselle naineelle pojalleen iskun niskaan, niin että hän lennähti liukkaan leväkön yli rantakiville.

Jonas Lie, Eteenpäin!

Siinä rantakivellä, äsken menneitten päivien tuntemuksia ja kuvasarjoja muistaen, voisi istua määräämättömät ajat, unohtaen, missä on syntynyt, kasvanut ja elänyt.

Veikko Korhonen, Rämekorven laiskottelijat

Usein männynneulasilla vuoratun pesänsä luzoninleppälinnut rakentavat samoille rantakiville, joilta hankkivat ruokansa.

Wikipedia: Luzoninleppälintu

Esiintymistiheys

1 000 esiintymää, 0.4 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
0.5
Aikakauslehdet
0.8
Wikipedia
0.4
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 7

Nominatiivirantakivi
Genetiivirantakiven
Partitiivirantakiveä
Essiivirantakivenä
Translatiivirantakiveksi
Inessiivirantakivessä
Elatiivirantakivestä
Illatiivirantakiveen
Adessiivirantakivellä
Ablatiivirantakiveltä
Allatiivirantakivelle
Abessiivirantakivettä

Riimit

-iʋi

Kaikki riimit