reh­to­ai­ta

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. riukuaita, jossa aidakset ovat vaakasuorassa

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (germaaninen: *wrehtō-)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan rehto yhteydessä
Vastineita
karjala, lyydi, vepsä, viro, liivi

Lainalähde: ← germaaninen *wrehtō-, vertaa keskialasaksa wrechte ’aitaus’ ja luultavasti myös nykyruotsi murt. vrätt, nykytanska murt. vræt ’peltotilkku’.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalariehto, eteläkarjala aunuksenkarjala rehto ’seiväsväli aitaa; kylväjän kerrallaan kylvämä kaista’
lyydirieht, riehto, rehto ’seiväsparien väli aidassa’
vepsäreht ’aidan seiväsväli; veräjä’, keskivepsä ŕüust, pohjoisvepsä ŕüht ’aidan seiväsväli; pellavan kuivatusteline’
viromurt. rõht, rõhk, rõhu, rehk, rähk ’vaakasuorassa oleva (puu seinässä, riuku aidassa)’, rõhtaed ’riukuaita’
liivire̮ʾut ’aidan seiväsväli’

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Rehtoaita. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/rehtoaita