Asiasanasto.fi

re­mu­a­mi­nensubstantiivi

/ˈremuɑminen/

Johdettu sanasta: remuta

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä remuta

Etymologia

remuta + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Mutta kun tulee laskiainen, jonka jälkeen pitkä ja ankara paastoaika seuraa, nousee ilo ja huoleton remuaminen ylimmilleen.

Samuli Paulaharju, Kolttain mailta

Mutta siellä oli muitakin, eikä aikaakaan, ennen kuin sieltä rupesi kuulumaan aika remuaminen ja melu.

Maila Talvio, Juha Joutsia

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviremuaminen
Genetiiviremuamisen
Partitiiviremuamista
Essiiviremuamisena
Translatiiviremuamiseksi
Inessiiviremuamisessa
Elatiiviremuamisesta
Illatiiviremuamiseen
Adessiiviremuamisella
Ablatiiviremuamiselta
Allatiiviremuamiselle
Abessiiviremuamisetta

Riimit

-ɑminen

Kaikki riimit