re­mu­a­mi­nen

substantiivi/ˈremuɑminen/
Jaa

Johdettu sanasta: remuta

Merkitys

  1. teonnimi verbistä remuta

Etymologia

remuta + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Mutta kun tulee laskiainen, jonka jälkeen pitkä ja ankara paastoaika seuraa, nousee ilo ja huoleton remuaminen ylimmilleen.
— Samuli Paulaharju, Kolttain mailta
Mutta siellä oli muitakin, eikä aikaakaan, ennen kuin sieltä rupesi kuulumaan aika remuaminen ja melu.
— Maila Talvio, Juha Joutsia

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviremuaminen
Genetiiviremuamisen
Partitiiviremuamista
Essiiviremuamisena
Translatiiviremuamiseksi
Inessiiviremuamisessa
Elatiiviremuamisesta
Illatiiviremuamiseen
Adessiiviremuamisella
Ablatiiviremuamiselta
Allatiiviremuamiselle
Abessiiviremuamisetta

Riimit

-ɑminen

Kaikki riimit

Lähteet