re­mu­ta

verbi/ˈremutɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

re-mu-ta (3 tavua) · 6 kirjainta

Merkitys

Esimerkkilauseet

Lähdettiin helisten, iloiten ja remuten ajamaan joka suunnalle kohti kotia ja kotakenttää.
— Samuli Paulaharju, Taka-Lappia
— Kun ajattelee miten huonosti Ruotsin kansa elää, kuinka se kiroilee ja juo ja remuaa ja riitelee, ei voi tulla siihen käsitykseen, että se kuuluu Jumalalle, huomautti hän.
— Runa, Valkoliljan tytär
Myös huilunsoittajaneito lähetetään pois, ja yö päätetään käyttää enemmän keskusteluun kuin remuamiseen.
— Wikipedia: Pidot (Platon)

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan remuta lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Viimemainittukin yöpyi sinne, sillä vanha kun oli, eivät voimansa riittäneet koko yötä remuta.
— Santeri Alkio, Teerelän perhe

Etymologia

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen

(suomi →) karjala remuta ’remuta, meluta; rymistää’, remu ’remu, rähinä, meteli’ (suomi → viro murt. remu ’melu, meteli’).

Samaa deskr. sanuetta kuin remahtaa (ja riemu, katso näitä). Vertaa rymytä (s.v. rymistä).

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

1 724 esiintymää · 0.7 / milj.

Suomi24
0.8
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.1
Reddit
0.5
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 74 (katketa)

Yleisimmät: remuaa 20 % · remuamaan 16 % · remuta 15 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin remuta taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäremuanremusinolen remunnutolin remunnut
sinäremuatremusitolet remunnutolit remunnut
hänremuaaremusion remunnutoli remunnut
meremuammeremusimmeolemme remunneetolimme remunneet
teremuatteremusitteolette remunneetolitte remunneet
heremuavatremusivatovat remunneetolivat remunneet
passiiviremutaanremuttiinon remuttuoli remuttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäremuaisinolisin remunnut
sinäremuaisitolisit remunnut
hänremuaisiolisi remunnut
meremuaisimmeolisimme remunneet
teremuaisitteolisitte remunneet
heremuaisivatolisivat remunneet
passiiviremuttaisiinolisi remuttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäremua—
hänremutkoonolkoon remunnut
meremutkaamme—
teremutkaa—
heremutkootolkoot remunneet
passiiviremuttakoonolkoon remuttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäremunnenlienen remunnut
sinäremunnetlienet remunnut
hänremunneelienee remunnut
meremunnemmelienemme remunneet
teremunnettelienette remunneet
heremunnevatlienevät remunneet
passiiviremuttaneenlienee remuttu

Infinitiivit

1. infinitiiviremuta
1. inf. pitkä muotoremutakseen
2. inf. inessiiviremutessa
2. inf. inessiivi, passiiviremuttaessa
2. inf. instruktiiviremuten
3. inf. inessiiviremuamassa
3. inf. elatiiviremuamasta
3. inf. illatiiviremuamaan
3. inf. adessiiviremuamalla
3. inf. abessiiviremuamatta
3. inf. instruktiiviremuaman
4. infinitiiviremuaminen
5. infinitiiviremuamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiremuava
Passiivin 1. partisiippiremuttava
Aktiivin 2. partisiippiremunnut
Passiivin 2. partisiippiremuttu
Agenttipartisiippiremuama
Kieltopartisiippiremuamaton

Riimit

-emutɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Remuta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/remuta