re­sep­tii­vi­nen

adjektiivi/ˈreseptiːʋinen/
Jaa

Merkitys

  1. (Kielitiede)verbijohdos, joka ilmaisee kantasanan tarkoitteella peittymistä, siihen sekoittumista tai sillä varustetuksi tulemista

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Mutta hänen päänsä on oikeastaan reseptiivinen, s.o.
— August Strindberg, Punainen huone
Havainnossa on ihminen aktiivinen, hengellisissä näkemyksissä reseptiivinen. Raamatussa puhutaan tiedosta, jonka välineenä ovat olleet uudestisyntyneen ihmisen sydämen silmät (Efes.
— E. W. Pakkala, Jumala ja hänen valtakuntansa tuleminen
Se näkökentän osa, josta solu vastaanottaa tietoa, on solun reseptiivinen kenttä eli vastaanottokenttä.
— Wikipedia: Havaitseminen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivireseptiivinen
Genetiivireseptiivisen
Partitiivireseptiivistä
Essiivireseptiivisenä
Translatiivireseptiiviseksi
Inessiivireseptiivisessä
Elatiivireseptiivisestä
Illatiivireseptiiviseen
Adessiivireseptiivisellä
Ablatiivireseptiiviseltä
Allatiivireseptiiviselle
Abessiivireseptiivisettä

Riimit

-iːʋinen

Kaikki riimit

Lähteet