reu­na­me­ri

substantiivi/ˈreu̯nɑˌmeri/
Jaa

Yhdyssana: reuna + meri

Merkitys

  1. valtameren osa, yleensä avomerta matalampi merialue, joka on saarien, saaristojen tai niemien osittain rajaama

Etymologia

reuna + meri

Käännökset

  • engl.marginal sea
  • ruotsirandhav
  • viroääremeri
  • norjarandhav

Esimerkkilauseet

Mutta kun pohjoisen reunameren ja Itämeren lahtien välisen maa-alueen leveyttä ei tunnettu, niin sai Suomi näistä suurista parannuksista huolimatta van Salingheninkin kartassa sangen kumman muodon.
— I. K. Inha, Maantiede ja löytöretket III
vedenjakajain luonteen, Sisä-Suomen järviylänköluonteen ja jokien säteilyn kaikkiin reunameriin tältä järviylängöltä.
— I. K. Inha, Maantiede ja löytöretket II
Veden kiertokulku Veden kiertokulku reunamerissä riippuu muun muassa meren muodosta, syvyysolosuhteista, makean veden vaikutuksesta kuten jokien valumavesistä ja sademäärästä sekä haihtumisesta.
— Wikipedia: Reunameri

Englanninkieliset vastineet

  • marginal sea

Esiintymistiheys

31 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.4
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 24

SijamuotoYksikkö
Nominatiivireunameri
Genetiivireunameren
Partitiivireunamerta
Essiivireunamerenä
Translatiivireunamereksi
Inessiivireunameressä
Elatiivireunamerestä
Illatiivireunamereen
Adessiivireunamerellä
Ablatiivireunamereltä
Allatiivireunamerelle
Abessiivireunamerettä

Riimit

-eri

Kaikki riimit

Lähteet