rii­mu­kir­joi­tus

substantiivi/ˈriːmuˌkirjoi̯tus/
Jaa

Yhdyssana: riimu + kirjoitus

Merkitys

  1. germaanisten kansojen muinainen riimukirjaimia käyttävä kirjoitus

Etymologia

riimu + kirjoitus

Käännökset

  • viroruunikiri

Esimerkkilauseet

Sen kahvaa kiersi kullattu rautalanka, mutta terä oli täynnä riimukirjoitusta.
Sigrid Undset, Pyhän Halvardin elämä ja ihmetyöt; Viga-Ljot ja Vigdis
Nordman olkoon ystävällinen ja lausukoon minun terveiseni "eräälle niistä kielimiehistä, jotka parhaiten tuntevat tämän kysymyksen" ja lähettäköön hänet minun puheilleni, niin esitän hänelle heti 10 Itä-Ruotsin riimukirjoitusta, joita hän ei pysty lukemaan, eikä siis myöskään selittämään germanilaisiksi.
Sigurd Wettenhovi-Aspa, Suomen kultainen kirja I
Sana runo tulee germaanisista kielistä, joissa sen vastineet ovat tarkoittaneet muun muassa riimukirjoitusta, oppineisuutta ja salaisuutta.
Wikipedia: Runoi

Esiintymistiheys

335 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
1.5
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviriimukirjoitus
Genetiiviriimukirjoituksen
Partitiiviriimukirjoitusta
Essiiviriimukirjoituksena
Translatiiviriimukirjoitukseksi
Inessiiviriimukirjoituksessa
Elatiiviriimukirjoituksesta
Illatiiviriimukirjoitukseen
Adessiiviriimukirjoituksella
Ablatiiviriimukirjoitukselta
Allatiiviriimukirjoitukselle
Abessiiviriimukirjoituksetta

Riimit

-irjoitus

Kaikki riimit

Lähteet