rikottaa

verbi

/ˈrikotːɑːˣ/

Merkitys

(englanniksi)

1.(transitive)to have broken

Taivutustiedot

Infinitiivi	rikottaa
Ind. prees. yks. 1.	rikotan
Ind. imperf. yks. 3.	rikotti
Kond. prees. yks. 3.	rikottaisi
Pot. prees. yks. 3.	rikottanee
Imperat. prees. yks. 3.	rikottakoon
Akt. 2. partisiippi	rikottanut
Pass. imperf.	rikotettiin

Riimit

-ikotːɑː

nikottaa hikottaa