riu­dut­taa

Oi veljeni, minä kuulin naurun, joka ei ollut ihmisen naurua, — ja nyt riuduttaa minua jano, kaipuu, joka ei saa milloinkaan lepoa.

Tuota en suuresti surisi, suren huolta suurempata, koska koppoi neien nuoren Simo Hurtta, huono miesi, itketti ihalat silmät hukan-hurja-silmillänsä, puikutti punaiset posket karhun-karva-poskillansa, sorteli soreat hapset kotkan-kouru-kynsillänsä, riudutti ripeät rinnat kyyn on kylmällä povella.

Ennen taistelua käy ilmi, että juuri Garlandin toimesta neljän alkuaineen demonit pääsivät nykyisyyteen riuduttamaan maailmaa ja että hänet lähetettiin niiden tilalle menneisyyteen, mikä aiheutti eräänlaisen aikasilmukan; sen sulkeutuessa Garlandista tulisi kuolematon.