roh­ko­mar­ja

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. raakile

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan rohka yhteydessä
Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Vastineita
karjala, lyydi, vepsä, eteläviro, mari, udmurtti ja 2 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalaruohka ’raaka, kypsymätön; huonosti poltettu tai kynnetty (kaski tai pelto); hauras’, ruohkie ’hauras’
lyydiruohk(e̮) ’raaka, kypsymätön’
vepsärohk (g. ‑un) ’raaka(marja); kuohkea, pehmeä, tuuhea’
eteläviroeteläviro rõhk (g. rõha) ’kostea, puoliraaka, kypsymätön, happamaton’, rõhke ’sama merkitys’

(itämerensuomi → venäjä murt. rohkáč ’marjanraakile’)

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

mariraška ’hauras’, rotška ’sama merkitys’
udmurttidži̮ž ’sama merkitys’
komiri̮š ’hauras; löyhä’, raš(ki̮d) ’kuohkea, hauras, murea’, ri̮ški̮d, re̮ški̮d ’sama merkitys; lahea’, ri̮ž ’laho, haurastunut’
unkari(vanh. kiel.) roshad ’surkastua, kuihtua; lahota’.

Etäsukuk. sanoissa on äänt. epäsäännöllisyyttä, mikä voi selittyä sanan affektisesta luonteesta.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Rohkomarja. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/rohkomarja