roik­kuu

verbi
Jaa

Johdettu sanasta: roikkua

Merkitys

(englanniksi)
  1. (form-of)(indicative)(present)(singular)(third-person)third-person singular present indicative of roikkua

Esimerkkilauseet

Vanha kurmuinen pöykkyri on hänen päällään, homehtuneessa vyössä roikkuu suuri puukko, ja päässä on kulunut lakkireuhka, jonka likainen sammaltunut tupsu rieppaisee äijän otsalla.
— Samuli Paulaharju, Tunturien yöpuolta
Hänen pitkä, valju muotonsa keinahtelee isännän kiikkutuolissa, laukkunsa roikkuu käsipuissa.
— Pentti Haanpää, Kolmen Töräpään tarina