rot­ku­a

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. heilua, notkua

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan rotkottaa yhteydessä
Vastineita
karjala, lyydi, vepsä, ruotsinsaame

Deskr.-onomat. sanoja, joiden yhteyteen saattavat kuulua

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalarotkottoa ’retkottaa, rötköttää, pötköttää’, rotkahtoa ’nyrjähtää; naksahtaa’, rotkahtoa(kseh) ’retkahtaa, mätkähtää’.

Vertailukohtia

karjalarotškoa ’ratista, rymistä; paukkua’, rotškahtoakseh ’rasahtaa, rusahtaa, naksahtaa (esimerkiksi nivel)’
lyydirotškaita ’rutkauttaa, rusauttaa’, rotškahtada ’rutkahtaa, rusahtaa’
vepsärotškta ’ruskaa’, rotškahtada ’ruskahtaa, rasahtaa’

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

ruotsinsaameruotsinsaame råsketit ’naksua (esimerkiksi nivel)’, koltansaame rŏă´čked ’sama merkitys’, roaškăted ’rämähtää (esimerkiksi ovi kiinni)’, pohjoissaame roašˈket ’ropsahdella’

. Vertaa rötköttää, retkahtaa (s.v. retku), rytkyä Samaa sanuetta (vertaa notkahtaa: notko) on ilmeisesti myös rotko (Agr; yleinen, ei Vermlanti) ’jyrkänne, maaston halkeama; (vesiperäinen) notkelma; kuoppa’; huomaa myös rötkö (Eurén 1860; paikoin kaakkoismurteet) ’soistunut notkelma, rämeikkö; sortuma (esimerkiksi joenuomassa), kivinen alue; rotko’ (suomi → pohjoissaame murt. roatˈko ’rotko’).

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Rotkua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/rotkua