- Sanakirjassa
- Murteellinen muoto, käsitellään sanan roteva yhteydessä
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
(karjala rotova ’sama merkitys’ ilmeisesti ← suomi).
Arveltu sanan rotu johd:ksi, mutta lienee deskr.-luonteinen sanue, vertaa esimerkiksi ruteva (Gan; paikoin Kymenlaakso ja ymp.) ’iso, roteva; reipas; runsas’, rotakka (paikoin Pohjois-Savo) ’roteva, reipas’, roitova (Juva) ’rivakka, reipas’ (karjala roitova ’rankka (sade)’ ← suomi).