1roudata1 – jäädyttää, jäätyä (maanpinta)
- Alkuperä
- Lainasana (balttilainen)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan routa yhteydessä
- Vanhin tieto
- Henrik Florinus, 1702
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja
- suomirouta
- balttilainenvertaa liettua grúodas ’kovaksi jäätynyt tien loka; pakkanen; vuohishaava eli ihotulehdus eläinten, et. hevosten, jaloissa’
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | routa ’routa’ |
|---|---|
| karjala | routa ’routa, kirsi’ |
| lyydi | roud (partit. ‑od, ‑ad) ’routa, kirsi (maassa keväällä)’ |
| vepsä | roud, rūd (partit. ‑ad) ’routa’ |
| vatja | re̮uta ’sama merkitys’ |
(vatja tai suomi → viro murt. rõud ’routa’; suomi → pohjoissaame rowˈda ’heikko jää (et. suolla)’; itämerensuomi (karjala tai vepsä) → venäjä murt. róvda, róvga, róvka ’epätasaiseksi jäätynyt maa, jäätynyt ylin maakerros’)