rou­ni­o

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. raunio

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (skandinaavinen)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan raunio yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja

Lähtökohta: ← skandinaavinen, vertaa muinaisnorja hraun ’kivikasa; kivinen maaperä; laava’, nykytanska røn ’kivikko (merenpohjassa)’.

suomi raunio voi olla joko lainaa kantaskandinaavi *hrauna-vartalon johdannaisesta *hraunia- tai se voisi olla suomi:ssa muodostunut io-johd. suoraan skandinaavinen *hrauna-vartaloon viittaavasta sanasta rauna, jota edustaa viro murt. raun ’kiviröykkiö, kivinen kohta’.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenraunio
karjalaraunivo ’kiviröykkiö; raakki’
vatja(Must) raunio, (Tsv) rauńo ’kiviröykkiö’

(karjala → venäjä murt. róvnica ’pellolla oleva kivikasa’)

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Rounio. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/rounio