Asiasanasto.fi

rui­kut­ta­vaadjektiivi

/ˈrui̯kutːɑʋɑ/

Johdettu sanasta: ruikuttaa

Merkitys

(englanniksi)
  1. 1.habitually complaining; "a whiny child"

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Kain kohotti päätänsä ja puisteli sitä omituisella tavalla, jolloin hänen kasvonsa saivat ruikuttavan, hämmentyneen ilmeen.

Maksim Gorki, Kolme kertomusta

Ovi aukeni, ja Valentine tuli sisään purppuranpunaisena pelosta, ja vihasta ja pieni ruikuttava ja potkiva Andréensa sylissä.

Émile Zola, Hedelmällisyys

Englanninkieliset vastineet

  • querulous
  • whiny

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviruikuttava
Genetiiviruikuttavan
Partitiiviruikuttavaa
Essiiviruikuttavana
Translatiiviruikuttavaksi
Inessiiviruikuttavassa
Elatiiviruikuttavasta
Illatiiviruikuttavaan
Adessiiviruikuttavalla
Ablatiiviruikuttavalta
Allatiiviruikuttavalle
Abessiiviruikuttavatta