Asiasanasto.fi

ruok­ki­mi­nensubstantiivi

/ˈruo̯kːiminen/

Johdettu sanasta: ruokkia

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä ruokkia

Etymologia

ruokkia + johdin -minen

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Hänellä oli yhdeksän alaikäistä lasta, työnä oli suuren navetan siivoaminen ja satalukuisen karjan ruokkiminen, mutta oma muona oli niukka.

Arvid Järnefelt, Helena

Rangaistuskin siis menee kolmijakoon, Mikolle linna, siltavoudille haavat ja kievarille perheen ruokkiminen.

Emil Lassinen, Kansan mies

Ainut, mikä rasitti suomalaisia, oli venäläisten sotilaiden majoittaminen, kuljettaminen ja ruokkiminen.

Wikipedia: Hattujen sota

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviruokkiminen
Genetiiviruokkimisen
Partitiiviruokkimista
Essiiviruokkimisena
Translatiiviruokkimiseksi
Inessiiviruokkimisessa
Elatiiviruokkimisesta
Illatiiviruokkimiseen
Adessiiviruokkimisella
Ablatiiviruokkimiselta
Allatiiviruokkimiselle
Abessiiviruokkimisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit