ruo­put­taa

verbi/ˈruo̯putːɑːˣ/
Jaa

Merkitys

(englanniksi)
  1. (transitive)to scrape, to scratch

Esimerkkilauseet

Turhaan hän koetti niitä pois pyyhkiä etukäpälillään ja pois ruoputtaa takakäpälillään.
— Eino Leino, Kootut teokset XV
Kaikki tämmöinen huomaaminen saattoi Maslennikofin semmoiseen riemuun, johon joutuu sävyisä koiranen, kun isäntä sitä silittää ja ruoputtaa ja raapii korvien takaa.
— Leo Tolstoi, Ylösnousemus I

Esiintymistiheys

4 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53, vokaalivaihtelutyyppi C

MuotoTaivutus
Infinitiiviruoputtaa
Ind. prees. yks. 1.ruoputan
Ind. imperf. yks. 3.ruoputti
Kond. prees. yks. 3.ruoputtaisi
Pot. prees. yks. 3.ruoputtanee
Imperat. prees. yks. 3.ruoputtakoon
Akt. 2. partisiippiruoputtanut
Pass. imperf.ruoputettiin

Riimit

-uoputːɑː

Kaikki riimit

Lähteet