ru­pa­tus

substantiivi/ˈrupɑtus/
Jaa

Johdettu sanasta: rupattaa

Merkitys

(englanniksi)
  1. (rare)synonym of rupattelu (“chatter, small talk”)

Esimerkkilauseet

Haluni saada tutkia kirkonkirjoja ei kehoittanut minua erityisesti seuraamaan vanhuksen rupatusta.
— Wilkie Collins, Valkopukuinen nainen II
— Rupatus ei oes täyvelline, jos en maenihteis, että reätälmestär makso jonkun aejjan kuluttuva konjoakkiputelit Hallamoalle ihan rehellisesti.
— Kaarlo Hemmo, Savolaesia rupatuksia
Rautalammin maamiesseura, Kuopio 1927 Savolaene kalakukko ja mueta uusia rupatuksia.
— Wikipedia: Kaarlo Hemmo

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

SijamuotoYksikkö
Nominatiivirupatus
Genetiivirupatuksen
Partitiivirupatusta
Essiivirupatuksena
Translatiivirupatukseksi
Inessiivirupatuksessa
Elatiivirupatuksesta
Illatiivirupatukseen
Adessiivirupatuksella
Ablatiivirupatukselta
Allatiivirupatukselle
Abessiivirupatuksetta

Riimit

-upɑtus

Kaikki riimit

Lähteet