rääk­kä

substantiivi/ˈræːkːæ/
Jaa

Merkitys

  1. rääkkien suvun lintu (Crex)

Etymologia

itämerensuomalainen, onomatopoeettinen sana

Yhdyssanat ja johdokset

Esimerkkilauseet

Yönsä hän sitä makuuaittansa ylisillä mietti — keväisen yön, kun hyttyset ulkona surisevat, rääkkä narisee, koski kaukana kohisee — ja kun västäräkki päivän valjetessa tuohikatolle hypähti ja malkoa myöten juosta rapisti, niin heräsi hän herkästä unenhorroksestaan ja odotti levottomasti lypsyn loppumista, metsään päästäkseen eiliselle aholle.
— Juhani Aho, Panu
Rääkkä vaan vaeltelee halmeessaan huudellen kumppanilleen ja ylhäällä nummella käyskentelee kanervikossa kehrääjä, laskien väsymättömänä yksitoikkoista säveltään partaisesta nokastaan.
— Kalle Kajander, Kunnanmiehiä

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivirääkkä
Genetiivirääkän
Partitiivirääkkää
Essiivirääkkänä
Translatiivirääkäksi
Inessiivirääkässä
Elatiivirääkästä
Illatiivirääkkään
Adessiivirääkällä
Ablatiivirääkältä
Allatiivirääkälle
Abessiivirääkättä

Riimit

-æːkːæ

Kaikki riimit

Lähteet