Asiasanasto.fi

salasurma

substantiivi

/ˈsɑlɑˌsurmɑ/

Yhdyssana: sala + surma

Merkitys

  1. 1.(historia)(oikeustiede)henkirikos, jonka tekijää ei pystytty selvittämään

Etymologia

sala + surma

Käännökset

  • ruotsidulgadråp

Esimerkkilauseet

Siinä yksi sen katalimpia, tehoisimpia ja tuhoisimpia hävitysaseita, tuhatmiehisten laivojen salasurma — minun rauhallisella rannallani, auringon lämmittäessä sitä yhtä hellästi kuin hiekkaa sen ympärillä.

Juhani Aho, Lastuja IV-VII

Ja laivain päällysmies ja Troian voittaja ei arvaa, kuinka koira liukaskieli tuo, kun kättä nuolee, korviansa lerputtaa, salasurman hälle vehkeillään on suoriva.

Aiskhylos, Agamemnon

Salasurma () oli Ruotsin ja Suomen vanhassa lainsäädännössä sellainen henkirikos, jonka tekijää ei pystytty saamaan selville.

Wikipedia: Salasurma

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

Nominatiivisalasurma
Genetiivisalasurman
Partitiivisalasurmaa
Essiivisalasurmana
Translatiivisalasurmaksi
Inessiivisalasurmassa
Elatiivisalasurmasta
Illatiivisalasurmaan
Adessiivisalasurmalla
Ablatiivisalasurmalta
Allatiivisalasurmalle
Abessiivisalasurmatta

Riimit

-urmɑ

Kaikki riimit