sa­la­sur­ma

substantiivi/ˈsɑlɑˌsurmɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

sa-la-sur-ma (4 tavua) · 9 kirjainta

Yhdyssana: sala + surma

Merkitys

  1. (historia)(oikeustiede)henkirikos, jonka tekijää ei pystytty selvittämään

Esimerkkilauseet

Salasurmaa sortajan sortaja uus, ja taskuhun työntää markat... Olen oikean vartia valpas, hän huus.
— Severi Nuormaa, Taistelujen mainingeissa
Siinä yksi sen katalimpia, tehoisimpia ja tuhoisimpia hävitysaseita, tuhatmiehisten laivojen salasurma — minun rauhallisella rannallani, auringon lämmittäessä sitä yhtä hellästi kuin hiekkaa sen ympärillä.
— Juhani Aho, Lastuja IV-VII
Salasurma () oli Ruotsin ja Suomen vanhassa lainsäädännössä sellainen henkirikos, jonka tekijää ei pystytty saamaan selville.
— Wikipedia: Salasurma

Etymologia

sala + surma

Käännökset

  • ruotsidulgadråp

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-urmɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Salasurma. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/salasurma