sa­mo­je­di­kie­let

substantiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

sa-mo-je-di-kie-let (6 tavua) · 14 kirjainta

sisältää sanat: samojedi + kieli

Johdettu sanasta: samojedikieli

Merkitys

  1. kieliryhmä jonka katsotaan joko kuuluvan suomalais-ugrilaisiin kieliin tai muodostavan niiden kanssa uralilaisen kielikunnan

Esimerkkilauseet

Tärkein syy olettaa, että alkukoti sijaitsi Uralvuoriston takana, on ollut perinteinen taksonominen malli, jossa samojedikielet esitetään ensimmäisenä muista erkaantuneena haarana.
— Wikipedia: Uralilaisten kielten alkukoti
Tällaisia kieliä ovat ennen kaikkea obinugrilaiset kielet, samojedikielet ja saamelaiskielet Suurin osa uralilaisista kielistä on ollut pitkään jatkuneissa lainakosketuksissa indoeurooppalaisen kielikunnan eri haaroihin.
— Wikipedia: Uralilaiset kielet
1800 -luvulle tultaessa kielikuntaan yhdistettiin myös samojedikielet, joiden puhujat asuvat Länsi -Siperiassa sekä Euroopan -puoleisen Venäjän pohjoisimmissa osissa Jäämeren rannikolla.
— Wikipedia: Uralilaiset kielet

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (venäjä: samojéd)
Sanakirjassa
Yhdyssana, käsitellään sanan samojedi yhteydessä

Lainalähde: ← venäjä samojéd ’samojedi’, vanh. kiel. ja murt. samojad, samod́, samodin jne. Sanan alkuperää ei ole pystytty selvittämään, mutta sen oletetaan lainautuneen venäjään jostakin muusta kielestä. Sen on muun muassa arveltu olevan peräisin saamesta (← saame Sāmĕ-ædnâm ’lappalaisten maa’). Tätä oletusta voisi tukea tulkinta, jonka mukaan samojed, samojad viittaisi vanhimmissa venäjä lähteissä paikkaan. Kansanetym. sanan on ymmärretty koostuvan venäjän sanoista sam ’itse’ ja jest́ ’syödä’, jolloin merk. olisi »itsesyöjä» l. ’ihmissyöjä’. Oletukset ovat hyvin epävarmoja.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Samojedikielet. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/samojedikielet