sar­dii­ni­ra­si­a

Muutamia istuu syömässä, toisessa kädessä paksu, juustolla katettu voileipä, toisessa sardiinirasia.

»Hän pudistaa heidät pois vastuksistansa; hän laittautuu vapaaksi lähteäksensä retkeilemään, omin päinsä, ja hänen retkeilynsä päättyessä, järjestysmies, on vanha koppinne sullottu täyteen kuin sardiinirasia.»