sa­tut­ta­mi­nen

substantiivi/ˈsɑtutːɑminen/
Jaa

Johdettu sanasta: satuttaa

Merkitys

  1. teonnimi verbistä satuttaa

Etymologia

satuttaa + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Isä ei kärsinyt puhuttavankaan meidän kotoa-lähtemisestämme, se oli hänen kipeä kohtansa, haava, johon satuttaminen sai koko miehen raivoihinsa.
— Arvid Järnefelt, Nuoruuteni muistelmia
Myös maahan lankeaminen ja maan kamaraan itsensä satuttaminen voi vihoittaa maanhaltian.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Tyypillisiä pakkomielteitä ovat taudin saamisen pelko sekä itsensä tai toisten satuttaminen.
— Wikipedia: Pakko-oireinen häiriö

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivisatuttaminen
Genetiivisatuttamisen
Partitiivisatuttamista
Essiivisatuttamisena
Translatiivisatuttamiseksi
Inessiivisatuttamisessa
Elatiivisatuttamisesta
Illatiivisatuttamiseen
Adessiivisatuttamisella
Ablatiivisatuttamiselta
Allatiivisatuttamiselle
Abessiivisatuttamisetta

Riimit

-ɑminen

Kaikki riimit

Lähteet