se­tu

substantiivi/ˈsetu/
Jaa
Viittaa artikkeliin

se-tu (2 tavua) · 4 kirjainta

Merkitykset

  1. setukainen
  2. eteläisessä Virossa puhuttava kieli tai võron murre

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Võro ja setu Võro lasketaan joskus eteläiseksi viron murteeksi ja toisinaan omaksi kielekseen, jolla on puhujia arviolta 50 000.
— Wikipedia: Viron kielet
Luokittelu Itämerensuomalaisia kieliä ovat: inkeroinen liivi lyydi karjala aunuksenkarjala (eli aunus tai livvi) varsinaiskarjala suomi (johon luetaan myös meänkieli ja kveeni) vatja vepsä viro eteläviro (johon luetaan myös võro ja setu).
— Wikipedia: Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet aunuksenkarjala (aunus, livvi) inkeroinen liivi lyydi suomi ja meänkieli varsinaiskarjala vatja vepsä viro võro ja setu (eteläviro) Saamelaiskielet Länsisaamelaiset kielet eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame pohjoissaame Itäsaamelaiset kielet inarinsaame koltansaame akkalansaame kiltinänsaame turjansaame Lähteet Suomalais -ugrilaiset kielet
— Wikipedia: Suomalais-saamelaiset kielet

Etymologia

Alkuperä
Kansainvälinen sana

Lähtökohtana lähinnä viron setu ’seto, setukainen’, jonka alkuperä on epäselvä.

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-etu

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Setu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/setu