si­jain­ti­viit­teetsubstantiivi

1. 1.(Tekstuaalitieteet)Merkintätapa, jolla esimerkiksi varianttiapparaatissa tai kommenteissa viitataan esimerkiksi lukutekstiin, tieteellisen edition tai editiosarjan muihin osiin tai käytettyyn lähdeaineistoon. Editoituun tekstiin voidaan viitata esimerkiksi sivu- ja rivi- tai säenumeroiden perusteella. Joissakin editioissa käytetään erityisiä vakiintuneita merkintätapoja, joita ovat esimerkiksi Platon-editioissa käytetyt Stephanus-numerot ja Aristoteles-editioiden Bekker-numerot.

Liittyvät sanat