sik­son­ti­ai­nen

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. sittiäinen

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan sitta yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 6 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (12 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensitta ’uloste, lika; silmärähmä’, sittua ’ulostaa’
karjalašitta ’(kiinteä) uloste; lika, moska, saasta, kuona, rähmä; paskiainen; rivo, hävytön puhe’, šittuo ’ulostaa; (myt.) pilata’
lyydišit(te̮) ’uloste’, šittuda ’ulostaa’
vepsäsit (mon. sittad) ’uloste’, sitta (prs. situb) ’ulostaa’
vatjasitta ’uloste, roska’, sittua ’ulostaa’
virositt (g. sita) ’uloste, sonta; kehno, huono’, sittuda ’ulostaa, sontia’
liivisitā ’uloste; huono’, sittə (prs. sitūb) ’ulostaa’

Kaukaisemmissa sukukielissä

udmurttisit́, sik ’sonta, lanta’, sit́a(l)ni̮ ’ulostaa’
komisit ’ulostus, sonta’ (→ itähanti sö̆t ’uloste, (karhun) lanta’), sitalni̮ ’ulostaa’
nganasanit́iʾ ’roska’, t́idiʾ- ’ulostaa’
selkuppitüt ’tunkio; lika, uloste’
kamassitɯʾ ’sonta; kuoriainen, sittiäinen’.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Siksontiainen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/siksontiainen