- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä latinan numerus singularis ’singulaari’, jossa numerus ’luku’ + singularis ’yksinäinen, yksin-’ (johdos sanasta singuli ’yksi kerrallaan’).
sin-gu-laa-ri (4 tavua) · 10 kirjainta
Lukuja on ollut kolme: yksikkö (singulaari): * - ø kaksikko (duaali): * - n (vain osana possessiivisuffikseja ja verbien persoonapäätteitä) monikko (pluraali): * - t (nominatiivissa ja akkusatiivissa), - j (muissa sijoissa), - k (possessivisuffiksien ja vebien persoonapäätteiden osana) Varhaiskantasuomen possessiivitaivutus perustuu uralilaiseen kantakieleen.Yksikkö tarkoittaa seuraavia asioita: mittayksikkö, luonnontieteissä käytetty mittaamisen apuväline yksikkö eli singulaari, eräs kieliopillinen luku yksikkö, yhden ihmisen melottava kajakki tai kanootti joukkoyksikkö, asevoimien osa perusyksikkö, komppania tai vastaava yksikkö Suomen puolustusvoimissa yksikköalkio eli neutraalialkio, algebran käsite.Luvut Kreikassa on kolme kieliopillista lukua eli numerusta: yksikkö (singulaari): (ho theos, ' jumala ') monikko (pluraali): (hoi theoi, ' jumalat ') kaksikko (duaali): (tō theō, ' kaksi jumalaa ').Lähtökohtana lähinnä latinan numerus singularis ’singulaari’, jossa numerus ’luku’ + singularis ’yksinäinen, yksin-’ (johdos sanasta singuli ’yksi kerrallaan’).
65 esiintymää · 0.0 / milj.
Taivutusluokka 5 (risti)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-ɑːri
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Singulaari. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/singulaari