si­sar­lii­sa

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. sisilisko

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan sisilisko yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 15 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (21 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensüsälikko
karjalatšitšiliusku, aunuksenkarjala šižiliuhku, ‑liuhkoi
lyydišižĺik, šiželikko, tšidžiĺiusk
vepsäšižlik
vatjasüsälikko
virosisalik
liivisižālikki, šizālikki ’sisilisko’

(suomi → venäjä murt. žígalica, vepsä → venäjä murt. šižlik ’sama merkitys’; itämerensuomi sana on demin.-johd., jonka varhaisin muoto lienee ollut lähinnä sisalikko; välittömänä kantana *sisal tjs.; katso myös lisko1)

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamedǣǯâlâgges ’sisilisko’ (johd., jonka kantaa edustaa lähinnä uumajansaame didtjòl (piitimensaame) ’sama merkitys’)
länsimarilänsimari šäkšäĺə, itämari šə̑ŋšaĺe
udmurttikeńd́źaĺi
komit́śod́źul ’sama merkitys’
mansilänsimansi (Bernát Munkácsin aineistosta) soslä, pohjoismansi sosla ’sisiliskon tapainen myyttinen eläin’
itähantiitähanti sosəl, etelähanti săs, pohjoishanti săsəl ’sisilisko’
nenetsitānts ’sisilisko; käärme’
enetsitad́u ’nahkiainen’
nganasanitansu ’sama merkitys’
selkuppitǖsi̮
kamassitansə
koibaalitanza
matoritanže
taigitaansche ’sisilisko’

. Sanan runsas äänt. muuntelu johtuu sen affektiivisesta luonteesta; lähinnä on varhaisimmaksi muodoksi rekonstruoitavissa *čonśᴈ, suomalais-ugrilainen kielten sanat viittaavat johd:een *činśil(ᴈ) (saame mari udmurtti komi) ~ *ćiśil(ᴈ) (itämerensuomi mansi hanti).

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Sisarliisa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/sisarliisa