- Alkuperä
- Ruotsalainen lainasana
Lainasana, jonka lähteenä ruotsin smink ’meikki’ ← saksan Schminke ’meikki’, jonka alkuperä on epäselvä.
smink-ki (2 tavua) · 7 kirjainta
Kainostelematta riisuutuivat naiset vaihtaakseen paidan rouva Bacherin avustamina, aukasivat käherryssiteensä, kiinnittivät hiuksensa kiemuroihin, maalasivat poskensa punasiksi sminkillä, jota oli ikkunan laudalla ja iltavaatetus oli täysikuntoinen.Kas, nyt hän hankkii itselleen kukkia ja sminkkiä, katso, hän hepenteleikse ja luulee olevansa kaunis.'Minä pyydän anteeksi, Sir', sanoi lohikäärme Charley'lle, 'eikö se ole — ole — ole — sminkkiä, onko se?' 'Sminkkiä', vastasi Charley lohikäärmeelle.Lainasana, jonka lähteenä ruotsin smink ’meikki’ ← saksan Schminke ’meikki’, jonka alkuperä on epäselvä.
Taivutusluokka 5 (risti), vokaalivaihtelutyyppi A
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-iŋkːi
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Sminkki. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/sminkki