soin­tui­suus

substantiivi/ˈsoi̯ntui̯suːs/
Jaa

Johdettu sanasta: sointu

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. musiikillisuus tai äänteiden toistuvuuteen perustuva vaikutelma

Synonyymit

Liittyvät sanat

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Ja neitonen soittaa; Ja sulho laulaa vieressään, Hyväillen neittä silmillään: Kuin soitto liittyy lauluhun, Niin sielu sulaa sieluhun Ja syntyy sointuisuus.
J. H. Erkko, Kootut teokset I
Hän täältä lainaa luontonsa Ja muillekin luo uutta, Kun suuren luonnon kuorossa Hän nostaa sointuisuutta.
J. H. Erkko, Kootut teokset II
Se ilmenee äänteiden tasolla sointuisuuden tavoittelussa: jonkin äänteen tai äänneryhmän toistamisella runoilija voi luoda haluamiaan vaikutelmia.
Wikipedia: Runous

Englanninkieliset vastineet

  • musicality

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivisointuisuus
Genetiivisointuisuuden
Partitiivisointuisuutta
Essiivisointuisuutena
Translatiivisointuisuudeksi
Inessiivisointuisuudessa
Elatiivisointuisuudesta
Illatiivisointuisuuteen
Adessiivisointuisuudella
Ablatiivisointuisuudelta
Allatiivisointuisuudelle
Abessiivisointuisuudetta

Riimit

-ointuisuːs

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet